Teksti Kaija Aho Kuvat Marjut Moisalan arkisto
Henkioppaitten ja enkelitason energioitten kanssa päivätyötä tekevä yrittäjä MarjutMoisala, on muutamassa vuodessa kirjoittanut kuusi kirjaa. Niiden perustana ovat henkilökohtaiset muistot edellisistä elämistä. Adamonin aika-kirjan tekeminen oli myllerrystä, kun henkiopas Adamon yritti ryövätä häneltä kaikki rakkaat egon uskomukset.
– Nyt ainakin osa minua tietää, että kirjoitettu on totta. Minä olen henki, olen osa Jumalaa. En ole osittunut sillä Jumala ei koostu osista. Jumala on ehyt ja kokonainen ja niin olemme me kaikki. Meidän tulee vain pysähtyä ja ymmärtää, että olemme perillä ja kotona.
– Loppujen lopuksi oppaat, enkelit ja mestarit ovat sisäpuolellamme, eli he ovat oman korkeimman minuutemme ”osia” tai kuvia. Kaikki on meissä itsessämme, tietoisuudessamme.
Marjut Moisala on kirjailija, kouluttaja, reiki- ja Sekhem-master sekä paljon muuta. Marjutin kirjat kertovat henkisestä tiestä käytännön ja kokemuksen kautta. Hän kokee olevansa henkinen valmentaja, joka auttaa ihmisiä seuraamaan omaa tietään.
UN: Miten ja koska ymmärsit olevasti henkisellä tiellä?
MM: Niin kauan kuin muistan, olen tiennyt olevani henkisellä tiellä, eli aivan ala-asteikäisestä lähtien. 9-vuotiaana aloitin henkisten kirjojen lukemisen ja siitä lähtien ahmin niin teosofisia kuin psykologisia, sekä parapsykologisia teoksia. Joogaamisen aloitin 16-vuotiaana jolloin se ei vielä ollut lainkaan trendikäs harrastus, vaan lähinnä iäkkäitten tätien laji Meditoimisen aloitin noin parikymppisenä ja tätä tietä olen jatkanut aina tähän päivään saakka.
UN: Oletko käynyt henkisen tien koulutuksissa?
MM: Olen käynyt mm NLP:n peruskurssin, väri- ja kiviterapiaan liittyvässä koulutuksessa, meditaatio ja joogakursseilla eli monia ns lyhytkursseja on tullut käytyä. Olen myös reikimaster sekä Sekhem-master ja koulutan muita näihin hoitomuotoihin. Suurimmat opettajani ovat kuitenkin olleet elämä itse ja henkitason oppaat, joihin olen ollut yhteydessä jo pitkään.
UN: Olet kirjoittanut monia kirjoja henkisestä kasvusta. Kuinka paljon ne kertovat omasta elämästäsi ja tiestäsi?
MM: Hyvin paljon. Kirjoittamani varhaisemmat romaanitkin (Siunatut sisaret ja Ra´n mysteerit -kirjat) perustuvat omiin tai lähipiirin kokemuksiin henkisellä tiellä ja Atlantiksen perintö sekä intiaanikirja Isäni Taivas Äitini Maa, kertovat aiempien elämieni muistoista, siten kuin ne muistan ja koen. Viimeisin kirjani, Adamonin aika – Kaikkien unien loppu, on tullut kanavoituna oppaaltani Adamonilta ja sitäkään en olisi voinut vastaanottaa, elleivät henkisen tien kokemukset olisi avanneet tietoisuuttani tällaiselle tiedolle.
UN: Teet myös paljon muuta, koulutat, hoidat jne. Koetko jonkun alueen tärkeämmäksi tai läheisemmäksi itsellesi, vai ovatko kaikki yhtä tärkeitä?
MM: Kursseja pidän melko paljon ja luennoinkin erilaisista aiheista. Yksittäisiä asiakkaita otan vastaan hoitohuoneellani Oulun Raksilassa, eli pääasiassa koen olevani henkisen kasvun valmentaja ja käytän asiakkaitteni kanssa erilaisia muotoja tähän valmennukseen; hoitoja, konsultaatioita henkitason kanssa, tarot-symboliikkaa, unitietoutta jne..
UN: Olet valinnut auttajan työn. Mikä sai sinut valitsemaan tämän tien?
MM: Olen tehnyt hyvin monenlaista työtä elämäni aikana, mutta koko ajan, viimeisten 20- vuoden aikana on auttajan työ kulkenut rinnallani. Ehkä en olekaan valinnut sitä, vaan se on valinnut minut . Myös kirjojen kirjoittamiseen on tietynlainen palo tai pakko olemassa, jos en kirjoittaisi, en voisi kenties niin hyvin kuin nyt voin.
On hieno asia saada elää asiakkaitten mukana heidän henkisen heräämisensä tiellä: Se on kuin löytöretki, ja todella, jokainen työpäiväni on erilainen!
UN: Kirjasi Atlantiksen perintö kertoo Atlantiksen erään aikakauden lopun ajoista. Muistatko tai tiedätkö olleesi myös muulloin Atlantiksella?
MM: Sellaisen ” Kultaisen Atlantiksen” muistoja, joista esim Diana Cooper kertoo Atlantis-kirjassaan, ei minulta löydy. Omat muistoni liittyvät enempi juuri kivien ja energioiden parissa työskentelyyn. Tai sitten saattaa myös olla, etteivät varhaisemmat muistot ole vielä aktivoituneet, sillä kaikella on aikansa.
UN: Mikä mielestäsi on Atlantiksen merkitys tällä hetkellä?
MM: Kuten kirjoitan kirjassani Atlantiksen perintö, on muisto Atlantiksesta henkivakuutuksemme. Tarkoitan sitä, että nyt eletään melkolailla samanhenkistä aikaa kuin Atlantiksen loppuaikoina. Äitimaa antaa kuulua itsestään, mutta ihmiset eivät ehkä oikein halua kuulla. Tekninen kehitys tuntuu tärkeämmältä kuin äitimaan kunnioittaminen ja eläminen sopusoinnussa ympäristön kanssa. Uskon, ettei mikään kulttuuri voi menestyä, ellei se kulje tasapainossa luonnon kanssa. Teknisen- ja henkisen kehityksen on kuljettava käsi kädessä. Atlantiksen muisto on alitajunnassamme ja toiveissa on, että tällä kertaa valitsisimme toisin ja osaisimme kunnioittaa äitimaata ja toisiamme ja mieluummin rakentaisimme kuin tuhoaisimme. Atlantiksen nouseminen tapahtuukin (ja on jo tapahtunut) enempi tietoisuudessamme, kuin konkreettisesti.
UN: Mitä, jos ei muista tai tiedä olleensa Atlantiksella?
MM: Kuten aiemmin sanoin, he joiden on tarkoitus muistaa tai tietää, tietävät kyllä. Joillakin meistä on muistoja ja ehkä myös kaipuuta johonkin toisenlaiseen kulttuuriin tai toisenlaisten elämänarvojen pariin. En näe mitään syytä, miksi kaikkien pitäisi tietää tai muistaa olleensa juuri Atlantiksella.
Atlantis levitti tieto-taitoaan ennen uppoamistaan moniin eri kolkkiin maailmalla. mm. Egyptiin , Intiaan, Maltalle, Etelä-Amerikan Inkojen ja Maya-intiaanien pariin. Jos jotakuta kutsuu tällainen kulttuuri, on senkin alkujuuri todennäköisesti Atlantiksella. Kuitenkin. Kuttuurit tässä ilmiömaailmassamme nousevat ja tuhoutuvat, se on laki. Kaikki muuttuu. Ainut pysyvä asia on henki, jossa ei tapahdu mitään muutosta. Meidän henkemme on aina täydellinen ja muuttumaton. Ilmiömaailman tasolla liike on laki, muutos on ainut pysyvä asia maailmassa ja kaikilla meillä näennäisen erillisillä sieluilla on kokemusta uskomattoman monista kulttuureista ja useat ovat eläneet myös maailmoissa, jotka eivät kuulu lainkaan tähän kehitysjärjestelmään. Olennaista minusta on se, että ihminen oivaltaa itsensä näiden inkarnaatioiden taustalla tai ehkä niiden kokemusten avulla, joita hän on erilaisissa elämän näytelmissä saanut ja palaa kotiin, eli henkeen.
UN: Mikä on tärkein neuvo, jonka voit antaa henkisen tien muille kulkijoille juuri nyt?
MM: Kulje omaa tietäsi, äläkä anna kenenkään estää sitä. Moni ihminen voi auttaa sinua matkallasi, mutta kukaan ei voi elää elämääsi sinun puolestasi. Se mihin törmään viikoittain työssäni, on ihmisten tarve löytää elämäntehtävänsä ja syvempi merkitys elämälleen. Elämäntehtävän tietää vain Sinun Sydämesi ja ainut mikä estää sinua sitä toteuttamasta on pelko, johon egomieli perustaa yleensä kaikki perustelunsa siitä, miksi olisi parempi jäädä huonoonkin vanhaan tilanteeseen, kuin uskaltautua uuteen. Tämä sama pätee myös ihmissuhteisiin nähden. Seuraa sydämesi ääntä, lienee siis tärkein neuvo. Sydän puhuu tunteiden kautta, olotilojen kautta. Ja sisäinen lapsesi puhuu sydämesi kautta ja kertoo mitkä asiat tekevät sinut onnelliseksi.
JUTTU ILMESTYI TAHTO AUTTAA-NETTILEHDESSÄ 6/2011